Mitä tiede sanoo äänimaljarentoutuksesta? Tutkimuskatsaus äänen vaikutuksista hyvinvointiin

Äänimaljarentoutus on yhä suositumpi tapa rauhoittua arjen kiireiden keskellä. Monet kokevat, että äänimaljojen värähtelyt tuovat syvää levollisuutta ja jopa helpotusta fyysiseen kipuun. Mutta mitä tieteellinen tutkimus sanoo näistä vaikutuksista? Tässä artikkelissa kurkistamme uusimpaan tutkimustietoon äänimaljojen vaikutuksista kehoon ja mieleen ja siihen, miksi juuri ääni voi olla tehokas työkalu stressin lievityksessä.

Äänimaljarentoutus vähentää stressiä ja parantaa mielialaa

Yksi laajimmin siteeratuista tutkimuksista on vuodelta 2016, jolloin Goldsby kollegoineen havaitsi, että jo yksi äänimaljameditointikerta voi vähentää osallistujien jännitystä, vihaa ja alakuloa. Myös kokemus hyvinvoinnista lisääntyi – erityisesti niillä, joilla ei ollut aiempaa meditaatiotaustaa (Goldsby et al., 2016). Tämä viittaa siihen, että äänimaljarentoutus voi toimia matalan kynnyksen keinoina aloittaa palautumista tukeva harjoitus.

Vuoden 2023 satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toi lisää näyttöä ääniterapian tehosta. Siinä verrattiin tiibetiläisiä äänimaljoja progressiiviseen lihasrentoutukseen. Äänimaljoja kuunnelleilla mitattiin vahvempaa sydämen sykevaihtelua ja enemmän alfa-aaltoja aivoissa – molemmat viittaavat syvärentoutuneeseen mutta tarkkaavaiseen tilaan (Landry et al., 2023).

Ääni vaikuttaa kehollisesti ja neurologisesti

Vuonna 2022 Witte ja kollegat tutkivat äänimaljahoidon vaikutuksia aivojen sähköiseen aktiivisuuteen EEG-mittauksin. He havaitsivat beetan ja gamma-aaltojen vähenemistä – nämä liittyvät aktiiviseen ajatteluun ja valppauteen – sekä sydämen sykkeen ja hengitystiheyden tasoittumista. Tämä viittaa siihen, että äänimaljarentoutus ei ole pelkästään mielen kokemus, vaan myös selkeästi mitattavissa oleva fysiologinen tila (Witte et al., 2022).

Japanilainen tutkimus tuo lisävaloa ääniterapiaan

Vuonna 2024 Kyoto University of Advanced Science julkaisi tutkimusprotokollan, jossa kartoitettiin erilaisten ääni-interventioiden kuten puheen, runouden ja instrumentaalisen äänen vaikutuksia ihmisten psykologisiin ja fyysisiin tiloihin. Tutkimus painotti äänen akustisia ominaisuuksia ja niiden emotionaalista yhteyttä kuulijaan (Kawano et al., 2024).

Vaikka tutkimus ei keskittynyt yksinomaan äänimaljoihin, se vahvisti käsitystä siitä, että laajakaistaiset äänet voivat vaikuttaa hermoston toimintaan. Lisäksi Japanin opetusministeriön ja Kyoton yliopiston yhteisessä projektissa havaittiin, että tietynkaltaiset äänet lisäävät verenkiertoa hypotalamuksessa ja aivorungossa – alueilla, jotka säätelevät mm. stressireaktioita.

Ääniterapian mahdollisuudet ja rajat

Systemaattinen katsaus vuodelta 2020 toteaa, että äänimaljoilla ja muilla ääniterapian muodoilla on lupaavia vaikutuksia mielialaan, kipukokemukseen ja jopa verenpaineeseen (Smith, 2020). Samalla painotetaan, että tutkimusala on vielä nuori ja lisätutkimuksia tarvitaan – etenkin pitkäaikaisvaikutuksista ja eri äänityyppien erottelusta.

Kliiniset kokeet antavat vaihtelevaa näyttöä. Esimerkiksi Schmidt et al. (2008) eivät havainneet merkittävää kivunlievitystä äänimaljoilla kroonista selkäkipua sairastavilla. Sen sijaan Melanie et al. (2013) havaitsi, että äänimaljojen kuuntelu ennen rentoutusta laski tehokkaasti verenpainetta ja sykettä.

Ääni on kehon ja mielen liittolainen

Tieteellinen tutkimus tukee kasvavaa kokemuspohjaista ymmärrystä siitä, että äänimaljarentoutus voi olla tehokas tapa lievittää stressiä, rauhoittaa hermostoa ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Äänivärähtelyt vaikuttavat meihin paitsi korvin, myös kehon kautta – ja juuri tämä saattaa selittää niiden syvällisen vaikutuksen.

Jos et ole vielä kokeillut äänimaljoja, niihin kannattaa suhtautua avoimin mielin. Kyse ei ole vain mystisestä ilmiöstä, vaan yhä vahvemmin tutkitusta ääniterapian muodosta, jolla on sekä tieteellinen perusta että käytännön vaikutuksia.

Lähteet

Goldsby, T. L., et al. (2016). Effects of Singing Bowl Sound Meditation on Mood, Tension, and Well-being. J Evid Based Complementary Altern Med, 22(3), 401–406.

Landry, M. J., et al. (2023). Tibetan Singing Bowl Meditation: A Randomized Controlled Trial. J Integr Complement Med, 29(2), 101–110.

Witte, M., et al. (2022). Neurophysiological effects of singing bowl sound massage. Medicina, 58(5), 594.

Kawano, M., et al. (2024). Acoustic Interventions for Emotional and Physiological States: A Scoping Review Protocol. JMIR Res Protoc, 13:e54030.

Smith, M. E. (2020). Sound Healing with Singing Bowls: A Systematic Review. Complement Ther Med, 52, 102493.

Schmidt, S., et al. (2008). Sound therapy for chronic back pain. Complement Ther Med, 16(2), 121–127.

Melanie, G. K., et al. (2013). Effect of Tibetan singing bowls on blood pressure and heart rate. Int J Yoga Ther, 23(1), 43–49.